PETOLINTURENGASTUKSIA
KESKI-HÄMEESSÄ KESÄLLÄ 2017
Kanahaukan pesä jäänyt metsänhakkuun reunaan ja autioitunut.
Petolinnut on lintujen lajiryhmä joka enimmin herättää
ihmisten mielenkiinnon. Eikä pelkästään maallikoiden, vaan samaa voi sanoa myös
aktiivi lintuharrastajista sekä lintujen rengastajista. Mitään ihmeellistä
tuossa ei ole, sillä toki niin päiväpetolinnut kuin yöllä enemmän osan
elämästään liikkuvat pöllöt ovat jo olemukseltaan, käyttäytymiseltään kuin
elintavoiltaan mielenkiintoisia. Tässä kirjoituksessa käsitellään petolintujen
Valkeakoskella ja lähikunnissa tapahtuvaa rengastusta, lähinnä vuoden 2017
ajalta. käsiteltävänä on yhdeksän päiväpetolintua ja kuusi pöllöihin kuuluvaa
lajia.
Tekstissä
käsitellään kahdeksan kunnan aluetta, joita erinäisten vuosien myötä
tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi on koetettava käsitellä vielä nykyisten
kuntarajojen ja nimien mukaan. Kun esimerkiksi Akaan kunta on nykyisin
muodostunut Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta ja osa rengastajista käyttää
vielä vanhaa nimistöä, mainitaan näiden kolmen entisen kunnan nimellä
suoritetut rengastukset tässä kirjoituksessa Akaan kunnan määrissä. Kalvola,
vaikka kuuluukin nyttemmin Hämeenlinnaan, on pidetty entisellä nimellä, koska
sitä on käytetty rengastajien taholta pääsääntöisesti eikä Hämeenlinnaa ole
erikseen mainittu. Uutena kuntana yhteenvetoon on otettu Pirkkala.
Kirjoituksessa käsiteltävät kunnat ovat: Akaa,
Lempäälä, Kalvola, Kangasala, Pirkkala, Pälkäne, Valkeakoski, Vesilahti.
PÄIVÄPETOLINNUT
Mehiläishaukka kuljettaa ampiaispesän kennostoa pesälleen.
Mehiläishaukka (Pernis apivorus)
Edellisvuoden tapaan aloitetaan mehiläishaukasta, jonka
pesän löytäminen on aina ollut varsin vaikea tehtävä, aktiivisimmallekin
lintuharrastajalle. Vuoden 2017 ajalta on havaittu yksi pesintä Valkeakoskelta,
mutta pesinnästä ei ole enempiä selvityksiä, mikäli pesintä on edennyt
poikasvaiheeseen saakka, niin ainakaan niitä ei ole rengastettu. Vuodelta 2016
Vesilahdelta löydetystä pesästä pääsi lentoon kaksi poikasta.
Tuosta
mehiläishaukan pesän löytämisen vaikeudesta on hyvänä esimerkkinä vuosien
takainen pesä, joka oli oksaisessa kuusessa, eikä sitä havaittu maasta katsoen.
Kuusen oksat olivat alhaalta saakka vihreät neulasista, eivätkä kuten
kanahaukan alhaalta tikkuoksainen pesäkuusi jolloin pesä yleensä on
kohtuullisen hyvin näkyvissä. Kun kaiken lisäksi pesimäaikaan lentävä
mehiläishaukka saattaa olla useiden kilometrien päässä pesältä, niin pesän
etsiminen on hyvin hankalaa ja vaatii sitkeää maastossa kulkemista.
On vielä
huomattava, että mehiläishaukka on yllättävän vähälukuinen havaintojenkin
suhteen. Kirjoitukseen sisältyvältä alueelta on esimerkiksi 1.5.-31.8.2017
välisenä aikana ilmoitettu Tiira-havaintotiedostoon havainnot vajaasta
kolmestakymmenestä mehiläishaukkayksilöstä. Vuosikymmenien takaisiin määriin
nähden mehiläishaukkakanta on vähentynyt, sillä vielä 1970-luvulla se
mainittiin runsaudeltaan Hämeen runsaimmaksi petolinnuksi.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Merikotkan rengastetut poikaset.
Merikotka (Haliaeetus albicilla)
Merikotka on nyttemmin jo vakinaistunut pesimisen VLH:n
alueella. Kun vuonna 2016 pesintöjä oli kaksi, niin tällä kertaa nyt
käsiteltävänä olevan vuoden 2017 saldo oli yksi pesivä merikotkapari, vaikka
muutamia epävarmoja pesintään viittaavia tapahtumia tulikin tietoon. Tuo yksi
pesintä tuotti kolme poikasta, jotka sittemmin rengastettiin.
Vaikka merikotka
on suuri lintu, niin pesimäaikaan se on yllättävän vaikeasti havaittava
pesäalueella. Toki vanhan merikotkaparin soidinlento on näyttävän äänekäs,
mutta tuolloinkin pitää havainnoitsijan osua paikalle soitimen ollessa
käynnissä. Vaikka pesiä on löydetty vasta muutamana vuonna, niin on melko
varmaa, että lintujen suurilla selkävesillä talvehtivien aikuisten lintujen
määrä huomioiden, saataisi pesintöjä hyvinkin olla muutama enemmän kun niitä on
löydetty. Uusien pesintöjen löytyminen lienee kuitenkin lähinnä sattuman
kauppaa, kun joku maastossa kulkija osuu jykevän puun juurelle, jonka oksien
varaan suuri pesä on rakennettu.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Ruskosuohaukka saalistuslennolla peltoalueen yllä.
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
Monesti kaukanakin pesäpaikaltaan pellon yllä saalistava
ruskosuohaukkakoiras on helppo tuntea. Siivet loivassa v-asennossa liitäen ja
harvakseltaan kuin hidastettuna siivillään lyöden lentävä lintu kiertää
tarkasti saalista etsien. Harvoin tuollaisen kilometrien päässä pesältään
saalistavan linnun pesäpaikkaa pystyy edes paikallinen lintuharrastaja
arvioimaan. Nykyisin nuo ruovikkoiset järvet ja järvenlahdet, joissa
ruskosuohaukka lähes vuosittain on pesinyt, ovat kyllä kohtuullisen hyvin
tiedossa. Joka tapauksessa pesinnät on kuitenkin varmistettava pesäruovikon
läheisyydessä, usein pitkälläkin tuntikausien seuraamisella.
Tuloksena on
löytynyt vuonna 2017 pesintöjä kuuden kunnan alueelta, yhdeksän kappaletta
kaiken kaikkiaan ja näistä rengastettiin yhteensä 28 poikasta. Edellisenä
vuonna 2016 pesiä oli yksi vähemmän ja rengastettuja poikasia silti yksi
enemmän eli 29 poikasta.
Seuraavassa
pesä ja rengastusmäärät kunnittain: Akaa yksi pesä, josta neljä poikasta
renkaisiin, Kangasala yksi pesä ja kaksi rengastettua poikasta, Lempäälä kolme
pesää joista yhteensä kahdeksan pokasta, Pirkkalasta yhdestä pesästä neljä
poikasta, Pälkäne kaksi pesää ja yhteensä seitsemän poikasta renkaisiin,
Vesilahdelta yksi kolmen poikasen pesä.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Naaras kanahaukka kiertää pesän ympärillä rengastajan ollessa pesällä.
Kanahaukka (Accipiter gentilis)
”Kanahaukan pesälöydöt ovat varsin vähissä, varsinaista
harrastusta pesien etsimiseen ei lintuja harrastavien piirissä
1950-1960-lukujen tapaan enää ole. Näin metsänhakkuiden jäljiltä hävinneiden ja
toisaalle siirtymään joutuneiden parien uuden pesimäreviirin etsiminen jääkin
yleensä rengastajan aktiivisuuden ja ehtimisen varaan.”
Tuo yllä oleva
lainaus vuoden 2016 petolinturengastuksien yhteenvedosta oli sinänsä jo
tuolloin kirjoitettuna varsin jyrkkäsävyinen, sillä nykyinen lintuharrastus
huomioon ottaen ei harrastuksella ole enää kovinkaan suurta intressiä lintujen
pesähavaintojen seurantaan. Toki jos harrastusta pesimähavaintoihin olisi,
saataisiin monesta lintulajista kuntakohtaisia ja mainioita pesimäkannan
arvioita. Harrastajia kyllä olisi ja pienelläkin panostuksella pystyisi
yksityinen harrastajakin täydentämään tuota pesimäarviota tuntuvasti.
Joka
tapauksessa kanahaukan pesivien parien määrä on noussut seitsemääntoista ja
poikasia rengastettiin yhteensä 46. Edellisvuoden 2016 kolmestatoista pesästä
ja 39 rengastetusta poikasesta oli näin ollen jonkin verran nousua. Se kuinka
paljon tuossa lisääntyneessä pesien ja rengastettujen poikasten määrässä oli
lisääntynyttä aktiivisuutta pesien etsintään, on vaikea mennä arvioimaan.
Saattaa olla vain niin, että nyt pesätarkastuksissa oli kanahaukkapari
siirtynyt tuntemattomalta, hakkuun vuoksi tuhoutuneelta pesäreviiriltä pesimään
edellisen vuoden tyhjillään olleeseen pesään. Toisaalta kun linnuilla saattaa
olla jossain vaihtopesä ja mikäli se ei ole tiedossa eikä löydy, tulee
pesähavainnosta joskus nollahavainto.
Kangasalan edellisen
yhteenvedon seitsemän pesän määrä oli pudonnut kahdella, viiteen pesään ja
näistä saatiin renkaisiin 12 poikasta (21, vuonna 2016). Akaassa ja
Valkeakoskella kummassakin yksi pesä, kuten edellisessä yhteenvedossakin 2016,
mutta nyt vuonna 2017 molempien pesien poikasmäärä oli pudonnut kolmeen, kun se
edellisellä kerralla oli molemmissa neljä. Lempäälässä sitä vastoin vuoden 2016
kahden pesän ja kuuden poikasen määrä oli noussut puolella, sillä nyt 2017
pesien määrä oli neljä ja rengastettujen poikasten yhteismäärä kaksitoista.
Lempäälän tapaan Pälkäneellä pesien määrä vuoden 2016 kahdesta nousi nyt vuoden
2017 yhteenvetoon kahdella, eli neljään ja kymmeneen rengastettuun poikaseen.
Kalvolasta ei pesintöjä tullut tietoon, kuten ei edellisenä vuonnakaan,
Pirkkala uutena kuntana ei yhtään pesää.
Kanahaukan pesäpuuhun on iskenyt salama.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Varpushaukan pesä on huomaamaton, mutta kun sen ympärille alkaa kerääntyä höyheniä on se
helppo etsijän todeta asutuksi.
Varpushaukka (Accipiter nisus)
Hämeen petolintumiesten saunaillassa 30.10.1993
varpushaukkaguru Keijo Ruuskanen piti esityksen varpushaukasta, josta tässä
pieni näyte:
”Varpushaukkakorpia on pirkanmaalaisessa maastossa n. kahden kilometrin
välein lähes säännöllisesti ja se ei (varpushaukka) kovin kummoista aluetta
näytä täällä tarvitsevan. . . . Varpushaukka pesii mieluiten nuoressa
kuusikossa, jossa on sekapuuna koivua ja leppää, etupäässä kuusivoittoista, mutta
lehtipuusekoitteista metsää. Pesä löytyy kuusista yllättävän hyvin, vielä aivan
toukokuulle saakka. Vanhoista pesistä joita olen löytänyt syksyllä kun poikaset
ovat lähteneet, olen näille kiivennyt ja pudottanut viiden sentin kerroksen
pesästä pois siten, että sinne jää harva risukehikko oksille. Olen todennut
lintujen seuraavana keväänä rakentavan yllättävän mielellään pesän tuolloin
tähän vanhaan pesäpaikkaan. Tällöin on huomattavasti helpompi kontrolloida
pesäalue ja kun pesä on edellisvuotisessa paikassa säästyy aikaa
huomattavasti.”
Tämänkertaisen
2017 yhteenvedon varpushaukan löydetyt pesämäärät yltivät samaan kuin 2016
yhteenvedossa, molemmissa pesien yhteismäärä oli 17, aivan kuten
kanahaukallakin. 2017 rengastettiin poikasia 70, kun taas edellisvuonna 2016
neljä poikasta enemmän eli 74 poikasta sai renkaan jalkaansa.
Kuntakohtaisesti Kalvolan vuoden 2017 yksi pesä ja 4 rengastettua
poikasta oli sentään pieni lisäys edelliseen nollavuoteen nähden. Kangasala
pääsi nyt yhdeksään pesään ja 39 rengastettuun poikaseen, kun vuonna 2016
määrät olivat kahdeksan pesää ja 29 rengastettua poikasta. Lempäälässä
pysyttiin nyt samassa määrässä kuin edellisenä eli viisi pesää kumpanakin
vuonna ja nyt 22 rengastettua poikasta (23 rengastettua poikasta vuonna 2016).
Pälkäneeltä ei ole kumpanakaan vuonna yhtään pesähavaintoa. Pirkkalassa
löydettiin kaksi pesää joista yhteensä viisi poikasta renkaisiin, vuonna 2016
ei tiedossa olevia pesälöytöjä Pirkkalan alueelta ole tiedossa. Valkeakoskella
oli myös nollavuosi, vaikka vuonna 2016 löytyi kolme pesää ja rengastettiin 16
poikasta. Vesilahdessa oli Valkeakosken tapaan nollavuosi, vaikka sieltäkin on
vuodelta 2016 yksi pesälöytö ja kuusi rengastettua poikasta.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Hiirihaukkakanta on vähentynyt huippuvuosikymmenien määristä.
Hiirihaukka (Buteo buteo)
Hiirihaukka on mehiläishaukan tapaan vähentynyt,
runsaimpiin vuosikymmenien takaisiin määriin nähden. Muutoinkaan laji ei
koskaan ole tämän katsauksen alueella kovin runsas ollut, Pirkanmaan itä- ja
pohjoispuolisiin alueisiin nähden. Kaiken lisäksi hiirihaukan pesintää kuten
muidenkin petolintujen pesimäaikainen seuranta jää harvojen henkilöiden varaan,
ei pesinnästä saada muuta kun arvioita. Lopulta kuitenkin vuoden 2017 tuloksena oli neljä pesivää paria
ja yhteensä 11 rengastettua poikasta.
Vaikka hiirihaukkakanta
on taantunut, niin siitä ja hakkuiden aiheuttamista pesäalueiden menetyksistä
huolimatta aina joitain pareja jää alueellemme pesimään: Akaa, Kangasala ja
Lempäälä, näissä kunnissa yksi pesä kussakin ja jokaisessa kolme rengastettua
poikasta. Vesilahdessa myös yksi pesä, mutta vain kaksi rengastettua poikasta.
Valkeakoskella yksi pesä, josta ei ole tiedossa pesintätulosta. Kalvolassa ei
pesintöjä, vaikka edellisen 2016 yhteenvedon tulos oli siellä kaksi pesää ja
yhteensä kuusi poikasta.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Sääksi kuljettaa rakennustarpeita pesälleen.
Sääksi (Pandion haliaetus)
Sääksellä meni kesällä 2017 huonommin kuin edellisenä
vuonna, sillä pesiviä pareja oli nyt 23, kun vuoden 2016 niitä oli 27 pesivää
paria. Yllättävää oli etenkin Kangasalan vuoden 2016 viidentoista pesivän parin
pudotus kymmenellä, viiteen pariin! Nyt vain 11 rengastettua poikasta kun
poikasia saatiin 2016 peräti 35 renkaisiin. Lempäälän pesivien parien määrä
nousi kahdella kolmesta viiteen pesivään pariin, ja näistä viidestä pesästä
seitsemän poikasta. Tuo määrä oli siis yksi vähemmän kuin edellisen vuoden
kolmen pesän kahdeksan poikasta. Pälkäneellä oli myös lisäystä edelliseen
vuoteen, nyt pesiviä pareja oli neljä ja näistä saatiin yhteensä yhdeksän
poikasta rengastettua. Edellisenä vuonna 2016 kaksi pesää näistä yhteensä neljä
poikasta rengastettiin. Kalvolan neljä pesintää oli ennallaan, mutta nyt
rengastettiin kahdeksan poikasta kun edellisenä vuonna kuusi poikasta sai
renkaat jalkaansa. Valkeakoskella nyt yksi pesintä enemmän kuin vuoden 2016
kolme pesää (5 poikasta), eli nyt 2017 neljä pesää joista rengastettiin
yhteensä 11 poikasta. Vesilahdelta on ilmoitus yhdestä pesästä, mutta pesinnän
tuloksesta ei ole tietoa.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Tuulihaukan jo lentokykyiset poikaset odottavat emon tuomisia.
Tuulihaukka (Falco tinnunculus)
Tuulihaukan toipuminen 1970-luvun aallonpohjasta, jonne
se vähitellen ilmeisesti lähinnä ympäristömyrkkyjen vuoksi vaipui, on sittemmin
ollut yllättävän nopeaa varsinkin kun laji oli 1974 vuodesta lintutieteellisten
yhdistysten erityisseurannan kohteena. Kuten hyvin tiedetään,
on tuulihaukan
kannannousuun useita syitä, yksi lienee se kun yksi pahimmista ympäristömyrkyitä
DDT kiellettiin ja toinen lienee tuo latojen ja ulkorakennusten seiniin
kiinnitetty tuulihaukalle sopiva pesimälaatikko. Pesinnät alkoivat onnistua
vanhoissa variksen pesissä pesimistä paremmin, noissa suojaisissa pesälaatikoissa.
Viime kesä ei
ilmeisesti ollut yhtä hyvä kuin vuoden 2016 kesä tuulihaukan poikastuloksen
suhteen. Kesällä 2017 pesiviä pareja oli 98, jotka saivat rengastusikäisiksi
358 poikasta. Edellisenä kesänä 2016 pesiviä pareja oli hieman vähemmän (89),
mutta silti niistä kasvoi rengastusikään saakka 406 poikasta.
Kunnittain pesä
ja poikasmäärät olivat tämän katsausvuoden aikana seuraavat: Akaa 29 pesää ja
96 poikasta (vuonna 2016, 28 pesää ja 132 poikasta), Kangasala seitsemän pesää
ja 26 poikasta (vuonna 2016, 9 pesää ja 37 poikasta), Lempäälä 18 pesää ja 74
poikasta (vuonna 2016, 14 pesää ja 60 poikasta), Pälkäne yksi pesä ja kaksi
poikasta (vuonna 2016, kolme pesää ja 13 poikasta), Valkeakoski 12 pesää ja 41
poikasta (vuonna 2016, viisi pesää ja 25 poikasta), Vesilahti 27 pesää ja 106
poikasta (vuonna 2016, 29 pesää ja 135 poikasta), Kalvola yksi pesä ja kaksi
poikasta (vuonna 2016, yksi pesä ja neljä poikasta), Pirkkala mukana uutena
kuntana kolme pesää ja 11 poikasta Vuosi 2016, 0 + 0)
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Nuolihaukkapesue.
Nuolihaukka (Falco subbuteo)
Nuolihaukan osalta on vain tyydyttävä toteamaan sama asia
kun aiemmassa 2016 vuoden raportissa, lajispesialistin puuttuessa ei tämän
komean jalohaukkalajin pesistä, tai edes pesäreviireistä saada juuri
minkäänlaista tietoa. Varsinkin kun lajiin perehtynyt huippurengastaja Anu
Murto, operoi pääosin alueemme ulkopuolella. Muutamia vuosia sitten arvioimme
Pertti Nikkasen kanssa pelkästään Valkeakosken ja Akaan Toijalan alueella
vuosittain olevan keskimäärin viisi nuolihaukkareviiriä. Eli mikä lienee tässä
yhteenvedossa olevien kahdeksan kunnan yhteinen reviirimäärä. Vesistöjä täällä
kyllä riittää ja niiden saarissa ja rantamänniköiden variksen ylivuotisissa
pesissä nuolihaukoilla on erinomaiset mahdollisuudet pesintään. Nyttemmin on
tyydyttävä vain mainintaan, että ainoastaan Valkeakoskelta on tieto kahdesta
nuolihaukan pesästä. Tiedot loppuvatkin tuohon, sillä lisätietoja pesintöjen
onnistumisesta ei sitten enää ole.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
PÖLLÖT
Kun maastossa kulkeva ihminen osuu huuhkajan munapesälle, lintu säännönmukaisesti hylkää
pesän.
Huuhkaja (Bubo bubo)
Huuhkajan osalta on todettava, että lajin pesälöydöt ovat
nyttemmin lisääntyneet. Tässä lienee syynä lisääntynyt aktiivinen pesäreviirien
etsintä. Kun edellisessä katsauksessa oli vain kaksi pesintää koko alueelta
ilmoitettu, on niitä tähän vuoden 2017 yhteenvetoon ilmoitettu kuusi pesää ja
niistä yhteensä 10 rengastettua poikasta.
Kuten jo
edellisessä katsauksessa mainittiin, on pesien etsimisessä omat ongelmansa.
Varsinkin niissä pesissä, jotka ovat hakkuuaukkojen rinnemaalla siirtolohkareen
tai puunjuurakon kupeessa. Kun aukko kasvaa umpeen siirtyy huuhkajapari uudelle
alueelle ja siinä riittää taas etsimistä ajankuluksi. Akaassa tällä kertaa vain
yksi pesä josta rengastettiin yksi ainokainen poikanen. Kangasala, jossa myös
vain yksi pesä ja kaksi poikasta renkaisiin, samoin Pälkäneellä, pesä ja kaksi
poikasta. Valkeakoskella sentään kaksi pesää ja neljä poikasta sai kihlat
jalkoihinsa. Vesilahdessa Akaan tapaan yksi pesä ja yksi poikanen.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Varpuspöllöemo odottaa ärtyisänä rengastajan poistumista pesältä.
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum)
Pikkupöllön osalta yhteenveto näyttää samaa heikon pesimävuoden
trendiä kun muillakin petolinnuilla, vaikka otos onkin varsin vähäinen. Joka
tapauksessa tämän kevään iltaöiden viheltelijän pesintöjä löytyi tämän yhteenvedon
2017 vuoden pesimäajan osalta peräti 43 pesää kun edellisen vuoden määrä oli 32
pesää. Huono pesimävuosi näkyy pesimätuloksessa, sillä nyt rengastettujen
poikasten määrä oli 193, kun vuotta aiemmin tuolla pienemmällä pesämäärällä se
oli 203 rengastettua poikasta. Kuten sanottu tämä heikko tulos poikasmäärien
suhteen näkyy juuri tuossa pesien ja poikasmäärien suhteessa, yksitoista pesää
pienempi määrä tuotti kymmenen poikasta enemmän.
Kalvolasta ei
tälläkään kertaa löytynyt varpuspöllön pesintää. Akaassa viisi pesää tuotti 32
poikasta, lisäksi siellä rengastettiin kolme aikuista lintua ja kontrolloitiin
kaksi aiemmin rengastettua emolintua. Kangasalan 15 pesästä rengastettiin 67
poikasta sekä viisi aikuista ja lisäksi kontrolloitiin kahdeksan emolintua.
Lempäälästä löydettiin viisi pesää ja rengastettiin näistä 24 poikasta, sekä
kolme aikuista sai uuden renkaan ja kaksi emoa kontrolloitiin. Pirkkalassa yksi
pesä, josta renkaisiin viisi poikasta ja pesästä kontrolloitiin emolintu.
Pälkäneellä myös yksi pesä ja vain kolme poikasta renkaisiin, tästäkin pesästä
kontrolloitiin emo. Vesilahdessa löytyi kolme pesää, joista 14 poikasta ja yksi
aikuinen rengastettiin, lisäksi yksi kontrolli. Valkeakoski jäi vain kahdella
pesällä Kangasalan taakse, 15 pesää ja vain 48 poikasta renkaisiin. Lisäksi
rengastettiin viisi aikuista ja kontrolloitiin 8 emolintua.
Pesivien
varpuspöllöjen määrä alkaa olla varsin vakiintunut 30 – 40 vuosittaisen pesän
välille, toki heikot myyrävuodet pudottavat ajoittain keskiarvoa. Tosin
varpuspöllö pystyy jonkin verran käyttämään hyödykseen linturavintoa, joten
pudotus ei aina kovin jyrkkä ole, mikäli myyräkato ei satu myöhäisen kevään
kanssa samaan aikaan. Usein tämän pikkupöllön kohdalla tulee ajatelleeksi sitä,
mikä olisi pesivien varpuspöllöjen määrä, mikäli sille soveliaita pesäpönttöjä
ei maastossa olisi, kuten tällä hetkellä. Nythän pesälöydöt ovat pääasiassa
noiden varpuspöllön pönttöjen varassa.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Ruskean muodon lehtopöllö, rengastettu renkaalla D-250789 23.5.2013.
Lehtopöllö (Strix aluco)
Varpuspöllön tavoin on lehtopöllökin paljolti
riippuvainen maastoon viedyistä pesäpöntöistä. Varsin harvoin on enää
rengastajille tullut ilmoituksia luonnonkoloissa pesivistä lehtopöllöistä.
Lehtopöllön pesintöjä löytyi tällä 2017 pesimäkaudella lähes sama määrä kuin
edellisenä vuonna 36 kappaletta (40, vuonna 2016). Nyt saatiin rengastettua
tasan sata poikasta, kun määrä oli edellisvuonna 144 rengastettua poikasta.
Kunnittain pesä
ja poikasmäärät olivat seuraavanlaiset, lisäksi rengastetut uudet emolinnut ja
vanhojen rengastettujen emojen kontrollimäärät:
Akaa vain yksi pesä, josta rengastettiin neljä poikasta.
Kangasalla kahdeksan pesää ja näistä 25 poikasta ja yksi aikuinen renkaisiin,
lisäksi neljä emokontrollia aiempina vuosina rengastetuista yksilöistä. Lempäälästä
nyt yksi pesä enemmän kun edellisenä vuonna eli neljä pesää, joista yhdeksän
poikasta renkaisiin, lisäksi kaksi emokontrollia. Pälkäneeltä löytyi viisi
pesää ja renkaisiin saatiin yhteensä 17 poikasta, kaksi aikuista ja lisäksi
kuusi emolintua kontrolloitiin. Pirkkalan kahdesta löydetystä pesästä
rengastettiin kuusi poikasta ja kontrolloitiin yksi emolintu. Valkeakosken
alueella pesiä löytyi peräti 12 kappaletta ja näistä 35 poikasta sai renkaan
jalkaansa, samoin kihlattiin kolme uutta emolintua, sekä kolme emoa
kontrolloitiin. Vesilahdesta löytyi
kolme pesää, näistä rengastettiin yhteensä neljä poikasta ja kontrolloitiin
yksi aikuinen. Kalvolasta ilmoitettiin yksi pesä, mutta, mutta ei rengastuksia.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Viirupöllöemo tarkkailee rengastajan touhuja pesällä.
Viirupöllö (Strix uralensis)
Viirupöllö on laji, jonka kannanvaihtelut pesinnän
suhteen ovat suuria. Huonoina ravintovuosina pesintöjä on huomattavan paljon,
koska viirupöllö usein jättää tuolloin pesimättä. Useimmiten pöllöpari
kuitenkin jää reviirilleen, ja vain harvoin lähteen pidemmälle kiertelemään.
Linturavinto saattaa usein käynnistää pesinnän, mutta nisäkkäiden osuus
vaikuttaa kuitenkin olevan ensisijainen onnistumisen edellytys viirupöllön
pesinnässä.
Ilmeisesti
ravintotilanne heikentyi pesinnän aikana, koska löydettyjen pesien määrä, oli
aivan sama kun edellisenäkin vuonna 37 kappaletta. Kuitenkin poikasia
rengastettiin nyt 2017 vain 55, kun vuonna 2016 sitä vastoin saatiin 99 poikasta
renkaisiin.
Kunnittaiset
määrät ovat seuraavat: Akaa viisi pesää, renkaisiin seitsemän poikasta ja yksi
aikuinen, sekä kaksi emokontrollia. Kangasala kolmesta pesästä vain neljä
poikasta, mutta kolmesta kontrolloitiin emolintu. Lempäälässä myös kolme pesää,
mutta kolme poikasta rengastettiin, nuo kolme poikasta yhdestä ja samasta pesäst, sillä kaksi muuta pesintää epäonnistui jostain syystä. Lisäksi kaksi emolintua kontrolloitiin pesältä.
Pirkkalan kahdesta löydetystä pesästä rengastettiin yhteensä kaksi poikasta ja
yksi aikuinen. Pälkäneellä löytyi kuusi pesää ja näistä rengastettiin yhteensä
13 poikasta sekä kontrolloitiin peräti kahdeksan emolintua. Valkeakoskella myös
kuusi pesää kuten Pälkäneellä, mutta täällä vain kahdeksan rengastettua
poikasta, sekä kolme emokontrollia. Vesilahdella löytyi yksi pesä, josta
rengastettiin kaksi poikasta ja yksi aikuinen emolintu. Kalvolassa viirupöllön
pesintöjä löytyi peräti 11 kappaletta, kun lehtopöllöjä vain tuo yksi pesintä.
Poikasia noista yhdestätoista pesästä saatiin kuitenkin renkaisiin vain 16,
joten poikuemäärät jäivät varsin pieniksi. Emolintuja kontrolloitiin kahdeksan
yksilöä.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Sarvipöllön poikanen pelottelee rengastajaa.
Sarvipöllö (Asio otus)
Sarvipöllön poikasten jatkuva kitisevä piiskutus on yksi
varmimpia sarvipöllön pesinnän onnistumisesta kertovia ääniä. Joinain vuosina
joidenkin maaseutukylien peltoalueiden reunametsiköissä kuuluu tuo poikasten
kerjuuääni läpi yön, ja usein päivälläkin. Parhaimpina myyrävuosina kaupunkien
asutusalueen laiteilla ja puistoissa kiertää sarvipöllöpoikueita. Toisinaan
taas laji on lähes kadoksissa monilta alueilta. Toki aina joku sinnikäs pari
jossain pellonlaiteen vanhassa variksen tai harakanpesässä poikueen maailmalle
onnistuu saamaan. Vähissä kuitenkin ovat havainnot sarvipöllön pesinnöistä
olleet jo muutaman vuoden. Tähän yhteenvetoon on saatu vain kolme pesintää
kahdelta paikkakunnalta, edellisenä vuonna oli myös kolme pesintää, mutta
tuolloin yksi kolmessa kunnassa kussakin.
Tämän yhteenvedon
vuoden 2017 pesinnät olivat Lempäälässä yksi pesä, josta kaksi poikasta
rengastettiin. Valkeakosken alueelta löytyi kaksi pesää, joista rengastettiin
yhteensä kolme poikasta. Ei siis mikään kovin hyvä pesimävuosi, joka näkyi
jossain määrin muidenkin pöllöjen osalta.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Helmipöllö (Aegolius funereus)
Helmipöllöstä ei saatu yhtäkään pesimähavaintoa, joka
myös viittaa siihen, että myyräravinnon määrä ei yhteenvedon alueella ollut
kummoinen.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Rengastajat sekä
havainnoijat
Rengastajat: Honkiniemi Mikko, Kaunisto Tapani, Kokkala
Lauri, Koskinen Harri, Lagerström Martti, Lokki Heikki, Murto Anu, Mäkelä
Jonne, Niskanen Tero, Nääppä Mikko, Painilainen Ilpo, Pihlman Jani, Rikkonen
Pentti, Ruuskanen Keijo, Sarkanen Sauli, Saurola Pertti, Savolainen Jyrki,
Toivola Jere, Tuominen Aarto.
Avustajat ja havainnoitsijat: Ahola Jorma, Jokinen
Heikki, Kallio Jussi, Marjamäki Esa, Kansanen Pekka, Marjomaa Pekka, Syrjänen
Jukka.
Tämä yhteenveto
on koottu rengastajien eläinmuseon rengastustoimistoon lähettämistä tiedoista,
jotka on Heidi Björklund pyynnöstä koonnut, siitä suuret kiitokset Heidille. On
myös huomattava, että yksi suuriarvoinen panos on aktiivisten harrastajien
antamilla tiedoilla ja vinkeillä. Osa näistä harrastajista on myös ollut
monesti avustamassa rengastajia näiden rengastusretkillä, kiitokset myös heille
kuten kaikille yllä luetelluille rengastajille.
Oheisessa taulukossa vielä yhteenveto vuoden 2017 petolintujen pesälöydöistä ja rengastuksista
Valkeakosken lintuharrastajien toimialueen kunnista:
|
Lajit
|
Pesät
|
Rengastettuja
poikasia
|
Rengastettuja
täysikasvuisia
|
Kontrollit
pesällä
|
|
Mehiläishaukka
|
1
|
0
|
0
|
0
|
|
Merikotka
|
1
|
3
|
0
|
0
|
|
Ruskosuohaukka
|
9
|
28
|
0
|
0
|
|
Kanahaukka
|
17
|
46
|
0
|
0
|
|
Varpushaukka
|
17
|
70
|
0
|
0
|
|
Hiirihaukka
|
4
|
11
|
0
|
0
|
|
Sääksi
|
23
|
46
|
0
|
0
|
|
Tuulihaukka
|
98
|
358
|
0
|
0
|
|
Nuolihaukka
|
2
|
0
|
0
|
0
|
|
Huuhkaja
|
6
|
10
|
0
|
0
|
|
Varpuspöllö
|
43
|
193
|
17
|
23
|
|
Lehtopöllö
|
36
|
100
|
6
|
17
|
|
Viirupöllö
|
37
|
55
|
2
|
27
|
|
Sarvipöllö
|
3
|
5
|
0
|
0
|
|
Helmipöllö
|
0
|
0
|
0
|
0
|
|
Yhteensä
|
297
|
825
|
25
|
67
|
Kirjoittajat:
Jorma Ahola Keijo Ruuskanen
